Työkavereilta voi oppia mielettömästi. Yksi merkittävimmistä asioista, jonka olen ihmisten kuuntelemiseen erikoistuneilta kollegoiltani oppinut, on astetta avoimempi keskustelukulttuuri.
Blaah, sinä lukija ajattelet varmasti nyt. Tätä ihanalta illuusiolta kuulostavaa sanapariahan viljellään näppituntumalta vähintään joka toisen suomalaisyrityksen kirjoitetuissa lupauksissa ja toimintamalleissa.
Vaan mikäs on se näkyvä osa meidän sailerilaisten toimintaa, joka viestii avoimesta kulttuurista? Tutkailtuani asiaa jonkin aikaa, tulin siihen lopputulokseen että Sailerin kulttuurissa avointa keskustelua parhaiten kuvastava, näkyvä artefakti on yksi maaginen lause, jota käytämme arkipuheessamme hyvin paljon.
Se lause kuuluu näin:
”Sanon tämänkin nyt ääneen. ”
Mitä tapahtuu, kun joku meistä käyttää tätä lausetta vaikka palaverin lopuksi? Olen oppinut heristämään korvia ekstratarkasti silloin, kun joku kollegoista aloittaa tai lopettaa puheen tällä taikalauseella. Lause on tehokas, ja sillä voi viestiä hyvin monipuolisesti.
1) “…En tiedä. Kunhan tulee sanottua tämäkin nyt ääneen.” , Viestittäjä on epävarma, ymmärsikö asian nyt oikein, ja haluaa pehmeästi varmistaa, ymmärsihän hän asian oikein. Seurauksena on hyvin usein tarkentavat keskustelut ja pohdinnat aiheesta, sillä harvoin asia on kaikille muille täysin selkeä, ja viestittäjä hyvin usein vain on uskaliain heittämään asian vielä ilmoille.
2) “Sanon tämänkin nyt ääneen, vaikka saattoi tulla tuossa jo aiemmin, että muistetaanhan vielä tarkistaa X…..” Sanoja haluaa tupla/triplatsekkaa, että toimitaanhan nyt sovitulla tavalla X.”
4) Tuleehan sanottua tämäkin nyt ääneen, että meidän olisi vielä hyv’ keskittyä… (jokin paranneltava asia X tms epämukava asia…). Tällä tavalla muotoiltuna kriittisempikin palaute pehmenee, siitä riisuuntuu pois sanojan ja vastaanottajan “roolit” ja läsnäolevat keskittyvät helpommin itse asiaan. Kehityskohteet tai suora kriittinen palaute “pehmenee” mukavammaksi kuultavaksi, mikäli olet yksi vastaanottajista. Ikään kuin lauseella aloittaja ehtisi laittaa mikrofiltterin sanomalleen ennen kuin sanoo asian ääneen.
Lausetta ei tietenkään tulisi käyttää väärin. Sen tulisi vain helpottaa keskustelua ja tehdä siitä avoimempaa, mutta ei sen kustannuksella, että sanoja läväyttää kritiikin tiskiin ja pesee sen jälkeen kätensä täydellisesti puheistaan. Harjoitus tekee mestarin.
Mielestäni tämä lause on toiminut loistavana porttina meidän firman avoimempaan keskustelukulttuuriin. Kollegoideni luvalla: saa benchmarkata.
